Tekstit

Joulunovelli

Hei pitkästä aikaa! Kirjoitin muutama vuosi sitten jouluteemaisen novellin, joka jäi pöytälaatikkoon. Ajattelin nyt joulun kunniaksi jakaa sen luettavaksi. Se sijoittuu jonnekin tulevaisuuteen.   Merkintöjä  tulevaisuuden arkistonhoitajan muistiinpanoja   15.12. Voi kunpa voisin kertoa heille, että kaikki meni loppujen lopuksi ihan hyvin. 16.12. Teinkö väärin, kun luin päiväkirjat? Ne huokuivat rakastumista ja sydänsuruja, iloa ja onnea, mutta ennen kaikkea suunnatonta epävarmuutta tulevaisuudesta. Haluaisin astua sisään päiväkirjan sivuille ja ottaa syliini ne huolestuneet sielut! Haluaisin niin kovasti kertoa heille, että maapallo voi tänään oikein hyvin. Mutta joudun seuraamaan kaikkea sivusta ja voimattomana. En voi lohduttaa heitä, sillä nämä päiväkirjat on kirjoitettu vuosisatoja sitten. Toivon kuitenkin, että he jotenkin aavistivat, että kaikki kääntyisi lopulta parhain päin. 17.12. Olen kuin kummitus. Kuljeskelen vuosisatoja vanhoissa huoneissa. Seuraan

Kesää kohti

Kuva
Hei pitkästä aikaa! Huomaan, että olen täysin laiminlyönyt tämän blogin pitämisen. Jossain vaiheessa, kun perustin kirjailijatilin Facebookiin ja aloin myös käyttää enemmän Instagramia, tajusin, että en mitenkään jaksa päivittää kovin montaa somea. Nykyään päivittelenkin lähinnä Instagramiin silloin tällöin, joskin viimeisin uudistus on saanut miettimään, onko sekään kovin mielekästä enää. En siis voi luvata, että tänne blogiin syntyy sisältöä kovin usein, mutta jos jotakin erikoista kerrottavaa tulee, yritän muistaa kertoa sen täälläkin! Viime vuonna en myöskään juuri kirjoittanut, vaan pidin taukoa. Tänä vuonna olen saanut uutta energiaa kirjoittamiseen ja uusi käsikirjoitus on hyvässä vaiheessa. Tuleeko siitä julkaisukelpoinen, sitä en tiedä, mutta toivottavasti! Tässä kirsikankukkia parin viikon takaisesta Hanamista:

Lanufestarit 2021

Kuva
Viime viikolla järjestettiin LANU! -festivaali , jossa itsekin sain olla mukana. Festivaalin teemana oli lasten- ja nuortenkirjallisuus. Vaikka festivaali on ohi, YouTube-videot ovat katsottavissa toukokuun loppuun asti. Pari viikkoa on siis vielä aikaa, jos festarit menivät ohitse, mutta ohjelma kiinnostaa! Virtuaaliset ohjelmat ovat varmaan monille tänä ja viime vuonna tulleet tutuksi. On tärkeää, että edes virtuaalisesti järjestetään kirjallisuusohjelmaa livetapahtumia odotellessa. Festareiden videoita katselemaan pääsee täältä .

Sydämiä seireeneille

Kuva
  Kansi: Tuuli Juusela Sydämiä seireeneille ilmestyi tämän kuun alussa, ja muutaman lukijapalautteenkin olen ehtinyt saada, mikä on aina jännittävää. Vastahan koko juttu oli taittoversiona työpöydälläni! Kirja päättää Suomea lohikäärmeille -kirjassa alkaneen tarinan. Vaikka kirjan maailmassa onkin ollut mukavaa viettää aikaa, on itselleni helpotus, että kirja on nyt kansissa, sen verran monta kertaa olen lukenut sen tänä vuonna. Nyt se saa elellä omaa elämäänsä ja toivottavasti löytää lukijoita. Kannen on ensimmäisen osan tapaan tehnyt Tuuli Juusela, ja tykkään itse siitä todella paljon. Tällä hetkellä pidän vähän kirjoitustaukoa. Minulla on yksi keskeneräinen käsikirjoitus, mutta se on sen verran kesken, ettei siitä voi oikein sanoa yhtään mitään, koska en tiedä mihin se on menossa. Ei deadlineja ainakaan vähään aikaan - ihana tunne!  

Kesä

Kuva
On kesä. On vihreää, kukkia, lämpimiä päiviä. Ja ensi viikolla onkin jo juhannus! Olen aloittanut kesän kirjoittamalla, ja olen aloittanut kokonaan uuden käsikirjoituksen parissa työskentelyn. Jostain syystä kirjoittaminen on edennyt hiukan takkuisesti. Yritän kuitenkin kirjoittaa joka päivä. Ei siitä hetkessä valmista tule, sanon itselleni. Vaikka ihan mielelläni siirryn uuden tarinan pariin, en ole saanut vielä karistettua itseäni edellisestä. Keväällä innostuin toden teolla kuuntelemaan äänikirjoja. Yöpöydän pinoni pursuaa paperikirjoja edelleen (minulla on kesken varmaan kymmenen kirjaa), mutta äänikirjat täydentävät valikoimaa. Äänikirjat olivat jonkin verran tuttuja ennestään, mutta en ole aiemmin kuunnellut niitä yhtä aktiivisesti. Nyt olen niihin aika lailla koukussa. Kesälle on siis tiedossa kirjoittamista ja lukemista, ja ulkoilusta nauttimista. Uskaltauduin eilen ensimmäistä kertaa pienelle reissulle, kun kävin Tampereella. Pääsinpä käymään Finlaysonin katollakin, mikä oli h

Koko kansa lukee -kampanja

Kuva
Tajusin, että en ole lainkaan mainostanut blogin puolella Koko kansa lukee -kampanjaa , jossa Suomea lohikäärmeille on myös mukana. Tämä on ollut kummallinen kuukausi. Itsestäni tuntuu, että aika on sekä madellut että mennyt huomaamatta jo puoleen väliin... Nyt onkin niin, että kampanja loppuu jo huomenna - mutta jos kirjan ehtii lainata tänään tai huomenna, sen käsittääkseni saa pitää laina-ajan loppuun asti ennen kuin kirja palautuu automaattisesti. Mukana ovat myös seuraavat kirjat: Kuisma, Hanna-Riikka: Kerrostalo (Like) Erlandsson, Karin: Missdåd (Schildts & Söderströms) E-kirjojen lisenssejä on kirjastoilla yleensä rajattu määrä, eli kovin moni ei välttämättä voi samaa kirjaa yhtä aikaa lukea. Varsinkin nyt, kun kirjastot ovat kiinni, e-kirjat voivat olla hyvin lainattuja. Kampanjan ideana on, että näissä kirjoissa ei ole rajoituksia, vaan niitä voi lukea yhtä aikaa vaikka kuinka moni. Voikaa hyvin!

Sadesää

Kuva
Ulkona tuulee ja vesipisarat ovat samentaneet ikkunat. Mieleni tekee pysyä visusti sisällä teekupin kanssa. En ole yksin, vaan olen viettänyt viime aikoina tiiviisti aikaa fiktiivisten henkilöiden kanssa. Olen viettänyt kirjoitusvapaata, mikä on ollut ihana kokemus. Kirjoitusvapaalla kirjoittaminen on erilaista. Koko päivän saa rytmittää kirjoitusjuttujen ympärille, eikä koko ajan tarvitse tuijottaa kelloa, että kohta on taas jo oltava toisaalla. Lukemisellekin on jäänyt enemmän aikaa. Olen myös kuunnellut kirjoja pitkästä aikaa otettuani kokeiluun yhden äänikirjapalvelun. Kässärin kanssa on vielä tekemistä. Syventämistä, korjailua. Uusia kohtauksia ja nimien etsintää. Kun yksi versio on nyt kasassa, on mukava päästä parantelemaan sitä. Nämä lumikuvat ovat viime viikon reissulta